Turku on Suomen vanhin kaupunki ja se on syntynyt Aurajoen suulle jo ennen 1200-lukua. Perustamisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1229, jolloin Paavi Gregorius IX mainitsee bullassaan (roomalais-katolisen kirkon paavin julkaisema tietyn tyyppinen asiakirja) ensimmäisen kerran kaupungin nimellä Aboa (Turun latinankielinen nimi). Turku on ollut Suomen epävirallinen pääkaupunki vuosina 1809-1812. Turun tuomiokirkko on lähes 800-vuotias ja toimii edelleen maan kansallispyhättönä. Kaupungissa on nykyään n. 202 000 asukasta ja se on edelleen merkittävä kaupallinen satamakaupunki. Turku on virallisesti kaksikielinen (ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia vuonna 2018 oli 5,4%).
Turun Caribian hotelli on rakennettu vuonna 1974 ja kylpylärakennus 1999. Turun ylioppilassäätiö rakennutti Caribian alun perin opiskelija-asunnoiksi ja myöhemmin muutti sen kongressihotelliksi. Kylpylä sekä hotelli on sisustettu karibialaisittain. Kylpylä on Suomen ensimmäinen teemakylpylä ja se on profiloitunut erityisesti lapsiperheiden kohteeksi. Lomahuoneistot nousivat hotellin yhteyteen vuosina 2017 ja 2019. Caribiasta löytyy saman katon alta ravintoloita, kylpylä, hoitoja sekä erilaisia aktiviteetteja, kuten Superpark, minigolf ja biljardi. Caribiasta pääsee kätevästi Turun keskustaan kaupunkibusseilla, jotka kulkevat n. 15min välein.

Naantali on yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja. Se perustettiin keskiajalla birgittalaisluostarin ja sen kaupunkia edelleen hallitsevan kirkon ympärille. Luostari siirrettiin Maskun Karinkylästä Naantalin kirkon yhteyteen vuonna 1443. Luostarille myönnettiin oikeudet kaupankäynnille, jolloin kaupunki alkoi kasvaa sen ympärille. Kaupungista tuli myös merkittävä pyhiinvaelluskohde. Naantalin vaakunan kirjaimet vg tulevat Karinkylässä sijainneen luostarin synnyin paikan latinankielisestä nimestä Vallis gratiae (Nådendal, Armon laakso). Luostari suljettiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen jälkeen, kun viimeinenkin nunna kuoli. Uskonpuhdistus sai aikaan suuren lama-ajan, milloin kaupungin kauppaoikeuksia rajoitettiin ja koko sen olemassaolo oli uhattuna. Ainoastaan nunnilta opittu sukankudonta näytti tuovan tuloja kaupunkilaisille. Parhaimmillaan sukkia kudottiin jopa 25.000 paria vuodessa. Niitä vietiin myytäväksi Turkuun, Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Luostarikirkko ja kaupunki paloivat 1628. Lama kesti 1700-luvun puoliväliin, jolloin kaupunki sai tullipuomin ja tullikamarin.
Tullihuoneen porttia koristi puinen aurinko; sittemmin kuuluisa Naantalin Aurinko. Naantalin Auringon loisteessa alkoi myös naantalilainen kylpylätoiminta vuonna 1723, kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Professori Petter Elfving keksi ensimmäisenä Viluluodon lähteen parantavan veden. Vesi auttoi mm. päänsärkyyn, halvaukseen, rintasärkyyn, luulotautiin, horkkaan, röhkään ja kihtiin. Kylpylän toiminta vakiintui kuitenkin vasta 1863 kun kylpylä siirrettiin kaupungin rantaan kirkon alapuolelle. Erilaiset kylvyt, huvi- ja seuraelämän vilkkaus toivat Naantaliin vieraita ulkomaita myöten. Myöhemmin kylpylätoiminta tyrehtyi ja uusi sekä ajanmukainen Naantalin kylpylä rakennettiin Kalevanniemelle vuonna 1984. Tämä kohotti kaupungin mainetta matkakohteena.
Vuonna 1922 Kultarannasta tuli presidentin kesäasunto. Vuonna 2008 Naantalilla oli tutkimuksen mukaan kokoluokkansa (alle 20 000 asukasta) kunnista paras imago.
Vuonna 2009 kuntaliitos teki Naantalista ”tuhannen saaren kaupungin”. Naantali ei ole unohtanut sukkiaan, nunnaluostariaan, piparkakkujaan eikä aurinkoakaan. Näiden lisäksi saariston elämäntapa ja perinteet sekä ainutlaatuinen luonnonympäristö ovat tuoneet oman merkityksensä kaupungin nykyisyyteen. Naantalissa pääsee tutustumaan Muumimaailmaan, marsalkka Mannerheimin Louhisaareen, missä monet kotimaiset elokuvat on filmattu, Kultarannan puutarhan kukkaloistoon, Luostarikirkkoon, kaupunkiluontopolkuun, Ukko-Pekan historialliseen siltaan. Vilkas venesatama, lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä pienet putiikit ja galleriat tekevät Naantalista vetovoimaisen matkailukohteen.

Etäisyydet: Turku – Naantali 16km, Turku – Helsinki 168km