Pyhätunturi on Pelkosenniemen ja Kemijärven kuntien alueilla sijaitseva usean tunturilaen ryhmä. Tunturijono on vajaan kymmenen kilometrin pituinen, joka on muodostunut yli kaksi miljardia vuotta sitten. Silloin paikalla on sijainnut korkea vuorijono, mistä ajan saatossa pehmeä kiviaines on rapautunut pois ja jäljelle on jäänyt lähinnä kova kvartsiitti. Tunnetuin huipuista on itäinen Kultakero eli Ykkönen. Korkein huippu on Noitatunturi eli Kolmonen, 540 metriä. Tunturijono jatkuu Luosto-tuntureille saakka.
Pyhätunturi on nimensä mukaisesti ollut muinoin Pyhä-Luoston metsäsaamelaisten pyhä paikka. He kävivät Uhriharjun seidalla pyytämässä haltijoilta metsästysonnea ja veivät uhreiksi esimerkiksi peuran tai poron ruhojen osia. Pyhätunturi onkin ollut tärkeä peuranmetsästysalue ja myöhemmin – aina poronhoitokulttuurin alkuajoista lähtien – poronhoitoalue.Vanhat uskomukset ja uhrikäytännöt saivat väistyä, kun alueen saamelaiset käännytettiin kristinuskoon vuosina 1620–1680. Silloin käytetyt kastepaikat voi yhä tunnistaa niiden nimistä: Pyhänkasteenlampi ja Pyhänkasteenputous. Pyhänkasteenlampi Pyhänkasteenputous Kultakeron ja Ukonhatun (huippu Kakkonen) välistä kulkee suosittu vaellusreitti, vajaan kilometrin pituinen, jyrkkäreunainen Isokuru eli Pyhäkuru.
Lähes koko Pyhätunturin alue muodostaa vuonna 1938 perustetun kansallispuiston Luoston alue, joka yhdistettiin vuonna 2005 Pyhä-Luoston kansallispuistoksi. Näin Pyhä-Luosto on samalla Suomen vanhimpia ja uusimpia kansallispuistoja. Alueella on kävelyreittejä, tupia, laavuja ja nuotiopaikkoja.Suosittu Pyhätunturin laskettelukeskus eli Pyhä matkailupalveluineen sijaitsee Kultakerolla. Pyhätunturi on tullut tutuksi myös Taivaan tulet-televisiosarjasta, kun osia siitä on kuvattu Pyhällä ja sen ympäristössä. Luosto on 514 metriä korkea tunturi. Luoston alue käsittää kaksi laskettelukeskusta, kolme hotellia ravintoloineen sekä kylpylän. Pyhä-Luoston kansallispuiston alueella sijaitsee myös matkailijoiden suosima kohde; ametistikaivos.
