Jo kivikauden ihminen on asunut näillä seuduilla. Siitä todisteena on Jalmari Tolosen löytämä Äänisen viherliuskeesta tehty ja tänne kulkeutunut kourutaltta, jota säilytetään nykyisin Sallan kotiseututalon suojissa. Jo 1930-luvulla Kuolajärveä (nyk. Salla, nimimuutos 1936) oli alettu pitää tulevaisuuden kuntana. Isojaon valmistuminen vuonna 1934 auttoi tilannetta, kun metsissä kiinni olleet miljoonat saatiin käyttöön ja kuntaan virtasi rahaa. Toinen maailmansota katkaisi Sallan myönteisen kehityksen monella alalla. Sodat hävittivät alueen rakennukset ja rakenteet kahteen kertaan. Moskovan ja Pariisin rauhanehdoissa Sallan kunta menetti noin puolet alueestaan Neuvostoliitolle. Lisäksi Neuvostoliitto vaati Suomea rakentamaan Kelloselkään rautatien. Sodan jälkeen sallalaisia odotti lähes mahdoton tehtävä: jälleenrakentaminen, siirtoväen sijoittaminen ja rintamamiesten asuttaminen. Väestö pyrittiin pitämään koossa kyläkunnittain. Järvien rannalla sijainneet tilat sijoitettiin koskemattomiin korpiin. Kovelinlehdon, Vaadin-, Varpu- ja Tuohenkiskomaselän sekä Tuohiaavan alueelle perustettiin ns. vastiketiloja. Tilat sijaitsivat pitkien etäisyyksien päässä toisistaan eikä niihin syntynyt tiiviitä kyläkeskuksia.Sallalaiset jaksoivat kuitenkin uskoa itseensä ja voidaankin sanoa, että se oli 1950-luvun lopulla johtava asutus-, raivaus- ja meijeripitäjiä.
Sallan tunturialue koostuu kahdesta huipusta, joista korkeampi on 478,8 metriä. Siellä on 15 eri vaikeustasoista rinnettä ja 160km hiihtolatuja. Hiihtokeskus valittiin vuonna 2009 Vuoden Hiihtokeskukseksi. Kelkkareitit kulkevat Sallan upeissa erämaisemissa. Sallan luonto sopii vaeltamiseen, sen kautta kulkee valtakunnallinen UKK-retkeilyreitti ja todellisen haasteen tarjoaa 95km pitkä Karhunkierros. Lintubongareille Sallan soilla on yli 90 erilaista suo- ja metsälintulajia bongattavaksi. Joet, lammet ja järvet tarjoavat perho- ja heittokalastajille oivat apajat. Hillaa ja puolukoita voi poimia melkein loma-asuntojen nurkalta.
Tapahtumia Sallasta löytyy ympäri vuoden: talvella porokilpailuja ja pilkkikisoja, keväällä Sallan Musiikkipäivät, kesällä Keskiyön Auringon Juhannusjuhlat, yöttömän yön kylätanssit, syksyllä Sallan maineikkaat Rykimät.
