Yksi Rantasen Einon lempivitseistä on kysymys, miten härkäläläiset osasivat tulla tänne silloin kun Suomen heimo tuli Itämeren tälle puolen asuttamaan tätä maata. Kas, siellä matkalla oli tienviitta, jossa luki Härkälä. Niinpä lukutaitoiset ihmiset suuntasivat silloin kulkunsa sen tienviitan mukaan. Heinolan pitäjän historiassa Härkälän nimi mainitaan ainakin jo vuonna 1539. Vuonna 1550 Härkälässä oli taloja 8 ja niissä yhteensä 56 henkeä. Härkälän mainitaan olleen silloin Heinolan suurin kylä.
Isonvihan ajan loppupuolella Härkälän talot olivat karjavarallisuudeltaan Heinolan seudun vauraimpia. Härkälä oli Savoon ja Viipuriin johtavien teiden solmukohdassa ja kulkijoita oli sen vuoksi runsaasti. Seudun kolmas kestikievari perustettiin Härkälään 1700-luvulla. Kulkijoita kestikievarissa kävi vuoteen 1932, jolloin Heinolan rautatie valmistui. Kuuluisin kävijä joidenkin perimätietojen mukaan oli Kuningas Kustaa III, joka Valkealan kestikievarissa riitaannuttuaan suomalaisten sotilaiden kanssa, pakeni sieltä. Kestikievarin nimi oli Vierumäki ja kun sen pihalla pidettiin markkinoita, tuli nimi Vierumäki tunnetuksi laajemminkin kuin yhden talon kohdalle. Asemalle ja sen myötä postitoimistolle oli annettava nimi, ja koska maassamme oli lukuisia Härkälän kyliä, oli luontevaa antaa nimeksi Vierumäki.
Vierumäen tienoon asukkaat saivat pääasiassa elantonsa maanviljelystä, siellä ei ollut juurikaan taloa eikä tölliä, jossa ei olisi ollut ainakin yksi lehmä ja tietysti possu. Mutta tilanne on muuttunut rajusti viimeisen 50 vuoden aikana. 1984 vuoden alussa Itä-Häme lehti kirjoitti, että Vierumäki oli maalaiskunnan teollistunein taajama ja niin on edelleen. Ja onhan sitä siellä viinaksiakin keitelty, ei ehkä aivan teollisesti, mutta tältä perulta Itä-Hämeen museossa Hartolassa on Härkälän viinapannu.
Suomen urheiluopiston rakennustyöt alkoivat Lahden varavankilan vankityövoimalla, mistä muistona on vieläkin polkujen varrelle asetetut kivet. Opisto vihittiin käyttöönsä 13.6.1927. Ensimmäiset kurssit opistolla oli vuonna 1932. Sota-aikana opiston tilat toimivat sota-sairaalana, mutta siellä hoidettiin myös paikallisia asukkaita. Moni vierumäkeläisvauva on siellä ensiparkaisunsa ilmoille laskenut. Sotien jälkeen opisto laajeni, ja 1950- ja 1960-luvuilla sinne rakennettiin uusi hyppyrimäki ja uimahalli. Samoihin aikoihin opisto aloitti liikunnanohjaajakoulutuksen. Vuonna 1974 sinne valmistui Suomen ensimmäinen monitoimihalli ja vuosikymmenten vaihteessa jäähalli. Golfkenttä ja Vierumäkihalli valmistuivat vuonna 1988 ja toinen jäähalli rakennettiin 1997. 2000-luvulla rakentaminen on vain kiihtynyt.
Nykyään siellä on kaksi täysi pitkää golfkenttää ja yksi 9-reikäinen kenttä. Alueella käy vuosittain yli 400 000 asiakasta. Vierumäki on aktiivilomailijan paratiisi. Liikuntamuodoissa on valinnanvaraa: tennis, golf, mailapelit, sporttilomat, kunnonkohennuskurssit, elämysliikunta, aerobic, lasten ja nuorten liikuntaleirit, luistelu, hiihto, jääkiekko, vaellus, sauvakävely, uinti jne. Tenniksen peluulle Vierumäeltä löytyy 26 eri kenttää, joista kuusi on sisätiloissa. Kulttuurin nälkäisille Vierumäki tarjoaa liikunnan vastapainoksi konsertteja, teattereita sekä näyttelyitä.
