Ylläksellä sijaitsee neljä kylää; Äkäslompolo, Ylläsjärvi, Luosu ja Kurtakko.
Lapin matkailun ensimmäisenä kulta-aikana pidetään 1930-lukua, jolloin tunturihiihdosta ja mutkamäenlaskusta tuli etelän varakkaiden ja muotitietoisten ihmisten harrastus. Ylläksen Äkäslompolon seitsemän tunturin kauneus ei kauaa pysynyt salaisuutena, sillä ensimmäiset matkaajat saapuivat kylään jo vuosikymmenen alussa. Koska tuolloin ei kylään johtanut vielä kunnon tieyhteyttä, niin loppumatka taittui poro- tai hevoskyydillä.
Kylän asukkaat tarjosivat vieraille yösijan omista asumuksistaan ja vaikka alussa tuntuikin erikoiselta, että joku halusi maksaa yöpymisestä jotain, niin pian huomattiin, kuinka hyvän lisä ansaintamahdollisuuden tunturihiihtäjät antoivatkaan. Ensimmäiset vuokrakäyttöön tarkoitetut majat valmistautuivatkin perimätiedon mukaan jo vuonna 1936. Ensimmäinen tie Äkäslompoloon rakennettiin vuonna 1954 ja helpotusta mutkamäenlaskijoille tuli vuonna 1957, kun kunta aloitti hissitoiminnan Ylläksen Varkaankurussa naruhissillä. Koska kylästä tunturiin ei ollut tietä, bensiinimoottorilla toimivaan hissiin polttoaine piti rahdata kylästä käsin kanistereissa. Tämän hissin yläasemakoppi on vieläkin nähtävissä nykyisen Kuruhissin vieressä. Vuonna 1967 saatiin Äkäslompoloon sähköt ja Yleisradio rakennutti tien Tunturin huipulle. Näin ollen 60-luvulla Äkäslompolossa tapahtui laaja siirtyminen maataloudesta matkailuelinkeinoon ja heti seuraavan vuosikymmenen alussa kaksi Ylläksen legendaarista viihdepaikkaa aloitti toimintansa, Riemuliiteri ja Äkäshotelli (eli Pirtukirkko, kuten se paremmin tunnetaan). 80-luvulla myös Yllästunturin eteläpuoli sai hissit. Finnair aloitti liikennöinnin Kittilän lentoasemalle ja VR toi ensimmäiset henkilöjunavuorot Kolariin. Ylläs kehittyi voimakkaasti ja vuonna 1991 Ylläs valittiin ensimmäisen kerran Vuoden hiihtokeskukseksi Suomessa. Vuonna 2005 avattu maisematie yhdisti kaksi aitoa lapin kylää, Äkäslompolon ja Ylläsjärven, toisiinsa. Maisematien avauksen jälkeen Ylläs kehittyi kansainväliseksi matkailukeskukseksi. Ryminällä tuli lisää Petipaikkoja, palveluita, hissejä, rinteitä…
Nykyään Ylläkseltä löytyy tekemistä joka lähtöön. Gondolihissillä pääsee huipulle ihailemaan maisemia seitsemässä minuutissa ja voi osallistua esim. huskysafareille tai islanninhevosvaellukselle. Erikoisuutena Ylläksellä on maailman ensimmäinen gondolisauna sekä kotieläinpihassa Lapin ainoa Kameli. Talvilomailijalle Ylläs tarjoaa esim. lasketteluun 63 rinnettä, 330km maastohiihtolatuja ja 440km moottorikelkkareittejä. Ylläksen kasvusta huolimatta, Ylläs on onnistunut ylläpitämään vanhaa ja perinteikästä tunturihiihdon perinnettään. Laduilla tervehditään vastaantulijoita kuin vanhoja tuttuja ja rinnekeskuksissa on edelleen välitön ja konstailematon tunturitunnelma. Ylläkselle kaikki ovat tervetulleita ja siellä voi kiireen unohtaa. Sen sijaan voi heittäytyä täysin rinnoin nauttimaan seitsemän tunturin monimuotoisesta ja upeasta luonnosta, monipuolisista aktiviteeteista tai sitten vain hiljaa eteen päin soljuvasta Ylläksen elämästä.
Jokainen löytää sellaisen Ylläksen kuin itse haluaa.
